Istutus Tietoja

Istutussuositukset kukkasipuleille ja mukuloille

Alla on yleistä tietoa joistakin kukista sekä siitä, kuinka heitä parhaiten istuttaa ja hoitaa.

Vinkkejä ja temppuja joidenkin sipulien ja mukuloiden talvisäilytykseen

Tulppaanit

Yleistä

Tulppaanit (Tulipa) kukkivat Suomessa keväällä. Ne kuuluvat liljakasveihin, ja näillä sipulikasveilla on leveät lehdet. Kukkia on yksi tai useampia vartta kohti. Kasvin nimi tulee persian kielen sanasta turbaani, ”dulband”, turkin kielellä ”tuliband”. T. gesneriana-ryhmää kutsutaan tarhatulppaaneiksi.

Tavallisimmat myynnissä olevat tulppaanit:

Ryhmä 1: aikaiset, yksinkertaiset (T. gesneriana, Aikaiset, yksinkertaiset tarhatulppaanit-ryhmä). Kukkivat huhti-toukokuussa

Ryhmä 2: aikaiset, kerrannaiset (T. gesneriana, Aikaiset, kerrannaiset tarhatulppaanit-ryhmä) Kukkivat huhti-toukokuussa, käytetetään leikkokukkina, n. 25 cm korkeat.

Ryhmä 3: Triumph-tulppaanit (T. gesneriana, Triumph-tarhatulppaanit -ryhmä) Darwin-hybridien ja aikaisten yksinkertaisten risteytyksiä.

Ryhmä 4: Darwin-hybridit (T. Darwin-hybridi -ryhmä)

Ryhmä 5: Myöhäiset yksinkertaiset (T. gesneriana, Myöhäiset yksinkertaiset tarhatulppaanit-ryhmä). Kukkivat touko-kesäkuussa, korkeus n. 50 cm.

Ryhmä 6: Liljatulppaanit (T. gesneriana, Liljakukkaiset tarhatulppaanit-ryhmä). Kukkivat myöhään. Terälehdet suippenevat ja kärjet kääntyvät ulospäin.

Ryhmä 7: Röyhelöreunaiset (T. gesneriana, Crispa-tarhatulppaanit -ryhmä).

Ryhmä 8: Vihreäraitaiset (T. gesneriana, Viridiflora-tarhatulppaanit -ryhmä). Terälehtien ulkopuolella vihreät raidat.

Ryhmä 9: Rembrandt-tulppaanit (T. gesneriana, Rembrandt-tarhatulppaanit -ryhmä), moniväriset.

Ryhmä 10: Papukaijatulppaanit (T. gesneriana, Papukaija-tarhatulppaanit -ryhmä), tunnettu vuodesta 1665, kiertyneet terälehdet.

Ryhmä 11: Myöhäiset, kerrannaiset (T. gesneriana, Myöhäiset, kerrannaiset tarhatulppaanit-ryhmä)

Ryhmä 12: Lummetulppaanit (T. kaufmanniana-ryhmä, kasvitieteelliset tulppaanit)

Ryhmä 13: Tulitulppaanit (T. fosteriana-ryhmä, kasvitieteelliset tulppaanit)

Ryhmä 14: Raitatulppaanit (T. greigii-ryhmä, kasvitieteelliset tulppaanit)

Ryhmä 15: Muut puhtaasti kasvitieteelliset ryhmät.

Ryhmä 16: Monikukkaiset (T. multiflora) – ei virallinen ryhmä, monikukkaiset voivat myös kuulua greigii-, Triumph- tai kasvitieteellisiin ryhmiin.

Lähde : Wikipedia – Huom. Ryhmä 16 – Bulbs.fi:n oma lisäys

Istutus

Istuta vasta, kun maan lämpötila on alle 10 astetta. Toimitamme tulppaanit yleensä näihin aikoihin maan eri osiin.

  • Pohjois-Suomi ~ syyskuun keskivaiheilla
  • Keski-Suomi ~ syyskuun lopulla – lokakuun alussa
  • Etelä-Suomi ~ lokakuussa, joskus aikaisin marraskuussa

Istutussyvyys n. 15 - 20 cm

Läpäisevä maa, hiekkainen ja alkalinen (kalkkipitoinen). Pussimulta ei ole paras vaihtoehto, se sisältää liikaa turvetta. Jos sinulla on mahdollisuus, sekoita oma multa lehtikompostista, ruokamullasta ja hiekasta.

Istuta myöhemmin nousevien perennojen joukkoon, tällöin tulppaanien lehdet saavat kukinnan jälkeen rauhassa kuihtua niiden varjossa.

Ovatko tulppaanit monivuotisia?

Yleensä voi sanoa, että mitä ”jännempi” eli jalostetumpi tulppaani, sitä lyhytikäisempi se on. Darwin- ja Triumph-ryhmien tulppaanit ovat alkuperäisimpiä, ja ne jaksavat kukkia joka vuosi.

Kasvitieteelliset tulppaanit (villitulppaanit) joita kutsutaan myös perenna (monivuotisiksi) tulppaaneiksi (kaufmanniana, greigii- ja fosteriana -ryhmät), ovat lähinnä alkuperäisiä ja viihtyessään ne ovat monivuotisia ja leviävät helposti. Useimmat tulppaanit tarvitsevat kuivan ja lämpimän kesän. Jotta tavalliset tulppaanit kukkisivat vuodesta toiseen, sipulit tulisi nostaa ylös "paahtumaan", eli ne säilytetään kuivassa ja lämpimässä kesän yli ja istutetaan uudelleen syksyllä. Vuoroviljely tulppaanien ja daalioitten kanssa on erinomainen ratkaisu.

Suomalainen ilmastomme ei siis aina ole paras mahdollinen tulppaaneille.

Dahlia

Yleistä

Daaliat kuuluvat mehevävartisten kesällä kukkivien kasvien sukuun. Ne ovat alun perin kotoisin Meksikosta, josta tuotiin daalian mukuloita Hollantiin 1872. Suku on saanut nimensä nuoren ruotsalaisen kasvitieteilijän Anders Dahlin mukaan. Daalia on Meksikon kansalliskukka.

Lähde: Wikipedia

Nykyisin erilaisia daalialajikkeita on yli 50 000.

 

Istutus

  • Esikasvatetaan mielellään ja istutetaan ulos touko-kesäkuussa.
  • Istutus suoraan ulos penkkiin tai ruukkuun johtaa myöhempään kukintaan – yhdistele esikasvatettujen kanssa, jolloin saat pidemmän kukinta-ajan.
  • Istutussyvyys noin 10 cm
  • Ravinteikas, läpäisevä multa
  • Poista kuihtuneet kukat, niin uusia tulee tilalle.

 

Talvisäilytys

Säilytetään pakkaselta suojattuina, joko lastuihin tai kuivaan turpeeseen pakattuina pimeässä tilassa

Paljasjuuriset perennat

Yleistä

Useimmat myymämme perennat toimitetaan paljasjuurisina. Ne paketoidaan kosteutta säilyttävään turverouheeseen. Joskus lähetämme juurtuneet perennat pienissä ruukuissa. Esim. puupionit (P. suffruticosa) lähetetään P11 -ruukuissa (halkaisijaltaan 11 cm) Jotkut lajikkeet lähetetään kuiviltaan, koska tämä on niille paras lähetystapa elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Tänä vuonna (2018) myynnissä on noin 200 erilaista perennalajiketta.

Istutus

  • Kun saat paljasjuuriset perennat kotiin, voit istuttaa ne heti ulos. Jos yöllä on hallanvaara, peitä lehdillä tms.
  • Parasta on kuitenkin esi-istuttaa perennat ruukkuihin, Tällöin ehtii kasvi sopeutua, ennen kuin se istutetaan ulos puutarhaan tai isompaan ruukkuun.
  • Kastele kohtuullisesti istutuksen jälkeen.
  • Aseta ruukut varjoon tai puolivarjoon. Jos yöllä on hallanvaara, ota ruukut sisään, aseta ne viileään paikkaan tai peitä ulkona lehdillä tai kaksinkertaisella kasvuharsolla. Juuri istutetut perennat kestävät pakkasta jopa ennen juurtumista, mutta voivat paremmin, jos ne ehtivät juurtua ennen kuin ne altistetaan pakkaselle.
  • Ruukut voi myös säilyttää sisätiloissa valoisassa ja viileässä ja istuttaa ulos kun kasvu on alkanut.

 

Talvisäilytys

Useimmat perennat ovat talvenkestäviä jopa pohjoisessa. Talvehtimisen onnistumiseksi älä poista kuivia lehtiä ja kukkavarsia, ne toimivat yhdessä lehtien ja risujen kanssa talvipeitteenä. Tämä ei koske pioneita, joiden lehvistö ja varret leikataan pois, kun ne ovat kuihtuneet, jolloin pioniharmaahome ei yhtä helposti saa jalansijaa.

Gladiolukset (miekkaliljat)

Yleistä

Gladiolus on kurjenmiekkakasvien heimoon kuuluva suku. Suvun tieteellinen nimi tulee latinan sanasta "gladius", joka tarkoittaa miekkaa. Miekkaliljat ovat yksivartisia mukulakasveja ja suosittuja leikkokukkia. Miekkaliljojen korkeus vaihtelee 40–140 cm:n välillä.

Miekkaliljoja viljellään puutarhakasveina ja monia lajikkeita viljellään leikkokukkina.
Markkinoiden tavallisimmat lajikkeet:

  • Tarhamiekkaliljat (Tarhamiekkaliljat-ryhmä) – tämän ryhmän lajikkeet ovat 70-120 cm korkeita, kukat ovat pienempiä ja sisusta usein värikkäämpi kuin sitä ympäröivät terälehdet ja verholehdet.
  • Suurikukkaiset miekkaliljat (Tarhamiekkaliljat-ryhmä) – lajikkeet voivat kasvaa noin 120-senttisiksi, varret ovat tukevat ja voimakkaanväriset kukat kasvavat tiheinä tähkinä. Lähde: Wikipedia

Istutus

  • Esikasvatus touko-kesäkuussa on eduksi.
  • Istuttaminen suoraan ulos johtaa myöhempään kukintaan – yhdistele esikasvatettujen kanssa niin kukinta-aika pitenee.
  • Istutussyvyys noin 10 cm
  • Ravinteikas, läpäisevä multa

 

Talvisäilytys

Säilytetään lastuihin tai kuivaan turpeeseen pakattuina pakkaselta suojattuina pimeässä tilassa.

Liljat

Yleistä

Liljat (Lilium), liljakasvien heimoon kuuluva, noin 100 lajia käsittävä kasvisuku. Se kasvaa luontaisesti pohjoisen pallonpuoliskon leudolla vyöhykkeellä: suuressa osin Eurooppaa ja Aasiaa alueella, joka ulottuu idässä Japaniin ja etelässä Etelä-Intiaan ja Filippiineille asti. Pohjois-Amerikan mantereella liljoja tavataan luontaisesti Etelä-Kanadassa ja suuressa osin Yhdysvaltoja. Suomessa villinä kasvavat liljat ovat viljelyjäänteitä tai -karkulaisia. Näitä voivat olla esimerkiksi varjolilja (Lilium martagon) ja ruskolilja (Lilium bulbiferum). Liljoja tiedetään kasvatetun jo yli 3000 vuotta sitten. Useimmat myynnissä olevat liljat ovat hybridejä. Lähde: Wikipedia

 

Istutus

Istutussyvyys noin 10 - 15 cm. Poikkeuksena madonnalilja, joka istutetaan aivan pinnalle.

Istutusväli – liljat ovat kauniita yhdessä, istutusvälin tulee olla niin suuri, etteivät kukinnot kolaroi. Sopiva välimatka on lajista ja lajikkeesta riippuen 20-25 cm.

Ravinteikas, läpäisevä multa, sekoita mielellään hiekkaa ja ruokalusikallinen luujauhoja jokaisen liljan istutuskuoppaan. Luujauhoissa on fosforia ja kaliumia, tärkeitä liljan kestävyydelle ja kukinnalle.

Jos lilja on alkanut kasvaa, etkä voi sitä istuttaa ulos, voit ruukuttaa sen ja laittaa viileään ja valoisaan paikkaan odottamaan istutussäitä.

Varjoliljat - Lilium Martagon

Oikealle paikalle istutettuina ovat varjoliljat erittäin kestäviä vuodesta vuoteen, ja lisääntyvät hitaasti muodostaen isoja ryhmiä. Koskee eritoten ”tavallista” vaaleanpunaista varjoliljaamme.   Hiukan varjoisa kasvupaikka tai suojattu, kosteahko kallionkolo tai -halkeama on erityisen sopiva varjoliljalle. Varjolilja viihtyy parhaiten, kun se saa kasvaa maanpeitekasvien läpi.

Kaikki varjoliljat ovat herkkiä kuivumiselle, minkä vuoksi niitä ei yleiseti näy kaupoissa. Jos sipulista ilmestyvä pieni lehti kuihtuu, ei se merkitse sitä, että lilja olisi kuollut. Jos tällöin kaivaa liljan ylös maasta, sopeutuminen viivästyy yhä lisää. Voit rapsuttaa mullan pois sipulin ympäriltä, jos haluat tarkistaa sen olevan kunnossa.

Toinen syy siihen, että saat odottaa voimakasta kasvua on se, että nämä liljat ovat kysyttyjä ja kalliita ostaa. Jotta mahdollisimman moni saisi haluamansa varjoliljan sipulin, täytyy meidän joskus tyytyä pienempiin sipuleihin kuin mitä haluaisimme. Koko 16/18 on kukkiva koko. Jos sipuli on pienempi, saa kukintaa odottaa ylimääräisen kasvukauden ajan, Joskus meille tarjotaan sipuleita, joiden koko on 5/+; sellaiselta sipulilta saa kukintaa odottaa vähintään kolme vuotta. Vältämme pienempien kuin 12/14 -kokoisten liljansipulien hankintaa.

Lähetämme varjoliljan sipulit kosteassa pakkauksessa, jolloin ne selviävät matkasta hyvin.

Istuta varjoliljat heti niiden saavuttua, tai istuta ne väliaikaisesti ruukkuihin. 

Vaikka useat liljat kukkivat jo heti ensimmäisenä kasvukautena, ei ole epätavallista, että ne tarvitsevat vuoden sopeutuakseen.

 

Talvisäilytys

Liljat ovat perennoja ja talvehtivat hyvin läpäisevässä maassa.

Kallat

Yleistä - Zantedeschia Kallat

Huonevehkat eli kallat (Zantedeschia) on kasvisuku, johon kuuluu kahdeksan lajia. Vehkat kuuluvat Araceae-heimoon. Tunnetut kahdeksan lajia ovat kotoisin Afrikan etelä- ja keskiosista, missä ne elävät soilla ja vesistöjen reunoilla. Niillä on mehevä maavarsi ja erikoisen muotoinen suppilomaisen suojuslehden koristama kukinto. Nimensä suku on saanut italialaisen kasvitieteilijän Giovanni Zantedeschin mukaan.

Kallat voivat kasvaa 1-2,5 m korkeiksi, lehdet ovat 15-45 cm pitkät. Kasvi on lievästi myrkyllinen, sisältää kalsiumoksalaattia (oksaalihappoa).
Lähde: Wikipedia

 

Istutus

  • Istutetaan mieluiten ruukkuihin, vaikka kestääkin kylmää +5 asteeseen saakka.
  • Rakastaa aurinkoa ja vettä, ei saa kuivua.
  • Istutussyvyys noin 5 cm. Sen verran multaa tulee olla mukulan päällä.
  • Lannoita säästeliäästi.

 

Talvisäilytys

Jotkut lajit ovat talvenkestäviä.

Säilytä lastuihin tai turpeeseen pakattuna pimeässä tilassa pakkaselta suojattuna.

Kannat

Yleistä

Kannat (Canna) on yksisirkkaisiin kuuluva ruohovartisten kukkivien kasvien suku. Kannat ovat kotoisin läntisen pallonpuoliskon trooppisilta ja subtrooppisilta alueilta. Niitä kasvatetaan koristekasveina ja ravinnoksi myös muualla maailmassa.

Kannat on kannakasvien heimon ainoa suku. Nykyisin lajeja erotetaan kymmenen.  Afrikan ja Aasian kannakannat ovat luontoon levinneitä Amerikasta tuotujen mukuloiden jälkeläisiä. Etelä-Amerikassa kasvavan kannalajin Canna edulis juurakosta saadaan proteiini- ja tärkkelyspitoista jauhoa, jota käytetään ravinnoksi. Myös intiankannan maavarsia käytetään ravinnoksi. Kannoista on jalostettu lukuisia isokukkaisia hybridilajikkeita koristekasveiksi. Nimi kanna on kelttiläistä perua, merkitsee keppiä tai ruokoa.
Lähde: Wikipedia

 

Istutus

Parasta esikasvattaa valoisassa apikassa sisätiloissa, koska kanna tarvitsee pitkän kasvukauden.

Istutetaan ulos kukkapenkkiin tai ruukkuun

Rakastaa aurinkoa, vettä ja ravinteita, joita pitää antaa säännöllisin väliajoin

Istutussyvyys noin 5 cm = sen verran multaa pitää mukulan päällä olla.

Ravinteikas, läpäisevä multa.

 

Talvisäilytys

Säilytetään pakkaselta suojattuna pimeässä lastuihin tai turpeeseen pakattuna.

Amaryllis Istutus

Hoito-ohjeet AMARYLLIKSELLE (ritarinkukka), jota on säilytetty kylmässä joulukuista kukintaa varten 

Istutus

Käytä 14/15 cm:n ruukkuja, joissa on reikä pohjassa, mielellään suorareunaisia ruukkuja, joilla on suurempi pohjapinta-ala. Käytä turvesekoitteista multaa, ja ruukun pohjalle joko soraa tai hiekkasekoitusta, se pitää ruukun paremmin pystyssä. Aseta sipuli ruukkuun siten, että kaikki juuret ovat ruukun sisällä, ja 1/3 sipulista jää pinnan yläpuolelle. Sipulit, jotka myymme, ovat tuoreita, eikä niiden juuria tarvitse liottaa vedessä.

Kastelu

Istutettaessa multa on kasteltava kunnolla, mutta jotta varret eivät kasvaisi liian pitkiksi, on syytä kastella jatkossa niukasti. Kastelua ei tarvita ollenkaan ennen kuin nuput ovat esillä. Kun nuput ovat näkyvillä, säästeliäs kastelu altapäin vadille. Kun varret ovat alkaneet kasvaa, voidaan ruukkua kastella myös ylhäältä, mutta vältä varren ja sipulin kastelua. Kun kukka on auennut, kastelu auttaa antamaan kukan värille loistoa.

Kasvupaikka

Valoisa kasvupaikka, lämpötila 20-25°C, mielellään ikkunalaudalla, jonka alla on lämpöpatteri. Kevyt kosteus on tärkeää, peitä ruukku vaikkapa rahkasammaleella. Ruukkua ei tarvitse pitää valoisassa ennen kuin varret ovat alkaneet kasvaa. Sipulit voidaan esikasvattaa pimeässä, esim. varastossa tai komerossa. Kun nuppu alkaa olla näkyvillä, tarvitsee amaryllis valoa, muuten varret kasvavat liian pitkiksi.

Kukinta

Aika istutuksesta kukintaan on 4-8 viikkoa 20°C lämmössä. Mitä korkeampi lämpötila, sitä nopeampi kukinta. Jaloritarinkukat (Hippeastrum cybister, kutsutaan myös nimellä hämähäkkiamaryllis) ja perhosritarinkukat (Hippeastrum papilio) tarvitsevat usein pitkän kehitysajan. Jos haluat jarruttaa kukinnan alkamista, aseta ruukku viileään, 9°C juuri ennen kukannuppujen aukeamista. Kehitys miltei pysähtyy näin viileässä. HUOM! Kun ruukku sijoitetaan viileään, on tärkeää, että multa on kuivahtanut eikä sitä kastella. Korkea ilmankosteus viileässä voi helposti vahingoittaa varsia. Sipuli, jota ei heti istuteta, on säilytettävä kuivassa ja viileässä, noin 13°C. Sipuli ei siedä pakkasta ja kun nuput alkavat tulla esiin, on parasta istuttaa sipuli heti. 

Amaryllis uudelleen kukinta

KEINOJA JA NEUVOJA, MITEN SAAT AMARYLLIKSEN KUKKIMAAN UUDELLEEN ENSI JOULUKSI 

Totta kai haluaisimme, että ostat uudet sipulit ensi vuodeksi, mutta näin hienot sipulit olisi mukava saada kukkimaan uudelleen seuraavanakin vuonna.

Hukan vaivalloistahan se on, mutta sen arvoista!
Tee näin: Kaikki perustuu siihen, että huiputat sipulin luulemaan, että se kasvaa maapallon toisella puolella, eli että on kesä vaikka meillä on täysi talvi.

1. Kun kukka kuihtuu, leikkaa se pois, jottei energiaa kulu turhaan siemenien kehittämiseen.

2. Kun kaikki kukat ovat poissa, anna varsien kuihtua, leikkaa ne sitten pois.

3. Kohtele sipulia kuin aivan tavallista huonekasvia huoneenlämmössä; anna ravinteita, jolloin lehtien kasvu pääsee vauhtiin. Älä kastele liikaa!

4. Keväällä, kun ei enää ole yöpakkasia, istuta sipuli ulos penkkiin tai reilun kokoiseen ruukkuun. Anna ravinteita, mielellään myös luujauhoja. Istuta varjoon – kevätaurinko polttaa helposti lehdet. Kevään ja kesän aikana sipuli kerää voimia uutta kukintaa varten ja luo uudet kukka-aiheet.

5. Anna amarylliksen kasvaa rauhassa heinäkuulle asti, sitten leikkaat kaikki lehdet pois maan pintaa myöten, myös kukkavarren, jos sellainen on ilmestynyt. Kaiva sipuli ylös juurineen.

6. Aseta sipuli kuivaan, pimeään paikkaan (kellari, maakellari, viileä komero, jää- tai viileäkaappi). Lämpötila saa olla 10 asteen tienoilla, muttei yli 13 astetta. Liian lämpimässä eivät kukka-aiheet kehity.

7. 25/10 - 1/11 tienoilla otat sipulin esiin ja istutat sen tavalliseen tapaan. Pienellä onnella on amarylliksesi yhtä upea kuin edellisvuonnakin!

Product added to wishlist

Vi använder cookies för en bättre användarupplevelse!